Leikkauspäivä

Vihdoinkin leikkauspäivä! Kyllä tätä on odotettu ja paljon on duunia tehty, että tähän on päästy.

Aamu sarastaa, sairaalassa tulee olla klo:7.15 paikalla ja tietty ravinnotta edellisestä illasta lähtien. Kävellessä sairaalaa kohti vatsa kurisee nälkäänsä, en tiedä miksi, ikinä muutenkaan tähän aikaan vielä syö aamupalaa.

Aika pian ilmottautumisen jälkeen tulee hoitaja hakemaan ja antaa "tyylikkäät" sairaalanvaatteet vaihdettavaksi. Pakko ottaa se pukuhuoneselfie, "mä ja avopaita", nyt kuvattuna vaan etupuolelta :D.
Pienen nesteen kera saan esilääkkeet, niistä tuli kyllä ihan letkeä fiilis.
Oleskeluhuoneessa istuskeli muitakin, jokainen odotti vuoroaan ensin  lääkärin haastatteluun ja sitten leikkaussaliin. Osa siirtyy osastoille ja osa potilaista niinkuin itsekin siirryn leikkaussalista päiväkirurgiseen yksikköön.

Hetken karman kylmä viima osuu kohdalleni, kuulen lääkäreiden ja hoitajien keskustelevan plastiikkakirurgin sairastuneen...eihän tää nyt voi olla totta!!
No näistä-itku-potku-raivareista (en oikeasti heittäytynyt lattialle) selvittyäni kuitenkin kuulen sijaisen saapuneen. Hoitaja vielä korostaa, että ko plastiikkakirurgi on erikoistunut rintojenpienennyksiin. Tekee niitä myös Terveystalossa ja Pulssissa Turussa.

Pian plastiikkakirurgi jo kääntelee rintojani eri suuntiin ja merkkailee tussilla omia merkintöjään. Rintakehä muistuttaa lähinnä kaksi vuotiaan näkemystä uudesta taajama-alueen liikennejärjestelyistä liikenneympyröineen.
Plastiikkakirurgi kysyy myös omaa mielipidettä, minkälaiset rinnat haluaisin?
Hieman nolona näytin rintaa nostaen, että tällaset mitkä oli joskus yläaste iässä. Hieman epäröin, että voiko nykyisistä rinnoista moisia rakentaa...

Plastiikkakirurgi kertoi vielä tulevasta toimenpiteestä ja riskeistä mitä voi leikkauksen jälkeen tulla. Itselleni tuli yllätyksenä, että jos nänni aluetta joudutaan paljon siirtämään ja verenkierto on huono, voi nännin alue mennä kuolioon/nekroosiin. Tämä on kuitenkin hyvin harvinaista.  Näitäkin toki sitten korjaillaan jälkikäteen. No ei tässä vaiheessa aleta leikkausta perumaan, vaan uskotaan että kaikki menee hyvin. Rintojen pienennys tullaan tekemään ns. ankkurimallilla.
Leikkaussalista en muista muutakuin anestesialääkärin haastattelun (henkilötiedot, allergiat, paino, onko aiemmin nukutettu jne). Uni tuli hyvin pian....

Heräämössä muistan höpötelleeni hoitajan kanssa Crossfitista ja valitelleeni nälkääni...ihme kun siirrettiin niin pian seurantaan tällanen nälkäkurki :D.
Varovasti kurkkasin myös peiton alle, mutta niin hyvin oli rintavarustus pakattu, ettei siitä saanut selvää operoitujen rintojen kokoa.

Hoitaja selitti hyvin tarkkaan haavojen hoito-ohjeet kotona, huomenna dreenien poisto, kuinka dreenit toimii jne. Koska ompeleet poistetaan, liivien käyttö ym. Liivit sain osastolta. Olin ostanut etukäteen urheiluliivit, mutta kovin hankala oli arvioida ennen toimenpidettä minkäkokoiset liivit hankkii.

Ennen kotiutusta myös leikannut plastiikkakirurgi kävi vielä tarkistamassa voinnin. Tällä välin mieheni oli varannut ajan dreenien poistoon omalta terveysasemalta huomiseksi. Ajanvaraus meillä päin ei ole tehty helpoksi....

Kipulääkityksestä johtuen vointi oli ihan siedettävä, kasvojen väri ei kyllä tosin erottunut valkoisesta seinästä. Kun kaikki tarpeelliset asiat oli kunnossa sain kotiutua. Edellytyksenä kotiutukselle on että joku täysi-ikäinen on seurana seuraavan yön. Automatka kotiin ei ollut mikään nautinto, pienikin tärinä tuntui rinnoissa kivuliaalta.

Kotona

Kotiin sain kipulääkkeeksi Ardinex kipulääkettä. Nyt ensimmäiseksi yöksi Oxynormia.
Miehestä oli korvaamaton apu. Pukeminen ja riisuminen dreenien kanssa olisi yksin hieman hankalaa. Kipu, lääkkeistä hieman tokkurainen olo ei ainakaan auttanut asiaa.
Heti alkuun piti muistuttaa itseään oikaisemaan selkänsä. Tuntuu, että vuosia olin kulkenut etukumarassa ja ryhti sen mukainen. Ensimmäinen ilta meni vähän sumussa ja yökin tuli nukuttua hieman huonosti.

Oxynormista johtuen, illalla oli hetken suorastaan hulvattoman hauskaa. Yö kuitenkin kyljellään nukkuvalle oli aikamoista tuskaa. Nyt piti opetella nukkumaan selällään ja dreenitkin häiritsi. Vessahätäkin keskeytti sekä omat, että miehen unet. Yksin ei uskaltanut lähteä seikkailemaan vessaan dreenien kanssa.

Käynti terveysasemalla

Kipulääkitystä kannattaa ottaa ennen dreenien poistoa. Toimenpiteenä aika ilkeän tuntuinen, tuo poisto. Itselläni vasemman puoleinen dreenin letku oli syvemmällä kuin oikean puoleinen. Hoitaja kertoo kuinka tulee hengitellä kun dreenit poistetaan. Oikea hengitystekniikka ehkä helpottaa kipua poiston yhteydessä.

Samalla sidoksia rinnoista kevennettiin. Ensimmäistä kertaa näin itsekin "uudet" rinnat.
Ei voi olla kuin tyytyväinen, ne oli juuri sellaiset kuin olin toivonut. Erittäin taitavaa osaamista plastiikkakirurgilta. Hoitajakin kehui rintoja.

Sitten oli se jännittävin osio, rintaliivit pitäisi saada puettua. Ne liivit näytti niin pieniltä, olin varma ettei ne ikinä tulisi sopimaan (75-79 C).

Mutta hoitajan avustuksella saatiin liivit puettua. Nyt oli hyvin napakka olo. Näin alkuvaiheessa, huppari vetoketjulla tai edestä napitettava paita on oiva vaihtoehto, helpottaa pukemista.
Viikko dreenien poistosta oli ompeleiden poisto areolan (nännipihan) alueelta. Itselläni siis tätä nännipihaa nostettiin 22cm.

Tilanne ennen/jälkeen, viikko toimenpiteestä:

Puolessatoista vuodessa ennen leikkausta painoa lähti 25kg, rinnanympärys pieneni 20cm, mutta rinnat vaan litistyi ja valui alaspäin :)

Kuvastaa hyvin tilannetta, mikä se oli ennen toimenpidettä. Rintojen alla on sulavat ompeleet. Haavat olivat hyvin menneet kiinni. Tämän jälkeen haavojen hoito kotona. Jos ongelmaa, kannattaa herkästi olla yhteydessä omalle terveysasemalle ja varata aika hoitajalle.