lauantai 23. huhtikuuta 2016

lomailua ja kuntoilua





Irtotto arjesta

Barcelona huhtikuussa alkaa jo olla meidän suomalaisten mielestä lämmin, paikalliset kulkevat toppatakeissa ja talvisaappaissa.
Viikon aikana kertyi askelmittariin päivittäin n 15km, toki kaikki ei ollut urheilusta kertyviä askelia. Tavallaan shoppailukin käy urheilusta :). Ensimmäistä kertaa elämässäni ostin bikinit mitkä maksoivat 2.50e! eikä niissä ollut paksuja henkseleitä, vaan ne pysyi paikallaan itsestään :). Yleensä olen joutunut ostamaan bikinit alusvaateliikkeestä, koska ei missään seppälässä tai Lindeksissä ole löytynyt sopivaa kokoa. Hintahan on aina ollut alusvaateliikkeissä,  kankaan määrään nähden älytön (oma mielipide).
Löysin myös napakan oloiset urheiluliivit, mutta kun en niitä liikkeessä kokeillut, osoittautuivat liian isoiksi :(. Harvinaista näin päin...
Näillä urheiluliiveillä kuitenkin kävin kokeilemassa ensikertaa lenkkeilyä, se ei tuntunut ollenkaan hyvältä, rintoihin sattui aikatavalla, ei hyvä...
No seuraavana aamuna uusi yritys, laitoin tukiliivit ja juoksu alkoi rullaamaan ihan eri tavalla. 8km lenkki meni yhdeksän viikon juoksutauon jälkeen odotetusti :).

Kotiinpaluun jälkeen olen kertaalleen käynyt kuntosalilla kunnon rääkissä, toki omaa vointia kuunnellen. Voi sitä hien määrää! Kyllä huomasi, ettei oo aikoihin tehnyt mitään. Mutta seuraavien päivien lihaskivut kertoivat, että homma oli mennyt perille :). Tarpeeksi tukevat liivit on oltava, ettei esim hypyistä johtuva tärinä aiheuta kipua.

Paluu töihin





Ennen töihin paluuta halusin käydä jo katsomassa sopivan kokoisia rintaliivejä. Tähän mennessä olin käyttänyt tukiliivejä yötä päivää. Neljän viikon jälkeen voi jo öisin olla ilman liivejä. Kokeilin tätä, mutta yö oli kovin rikkonainen. Heräsin joka kerta kun käänsin kylkeä, tuntui kipua ja aamulla kun nousin sängystä, tuntui kun rinnoissa tuntui paineentunnetta.
Kävin ensialkuun lähimmän ostoskeskuksen rintaliiviliikkeessä, hyvin pian huomasin, että ilman kaaritukea olevia liivejä ei löydy. Malleja ja herkullisia värejä kyllä löytyi, mutta kaikissa kaarituet. Rinnan alla olevat haavat ovat vielä kovin arat, leikkauksesta oli tässä vaiheessa kuusi viikkoa.
Olin toki hieman hukassa, mikä olisi tällä hetkellä se oma koko. Lindex myymälästä löysin paljon liivejä joissa ei ollut kaaritukia. Ystävällinen myyjäkin löytyi avustamaan oikean koon valinnassa. Olin niin tyytyväinen, kuppikoko tällä hetkellä C/B mallista riippuen.

Töihin paluu sujui helposti, aikaiset aamuherätykset vaan ei ole minun juttuni. Sairasloman aikana sitä tottui nukkumaan pitkään, eikä aamuisin ollut mihinkään kiire.
Aamutoimiin kuuluu leikkausarpien hoito Bepanthen Anti-scar voiteella, sama rituaali myös illalla.
Aluksi tuntui oudolta pitää muita liivejä, kun oli jo tottunut näihin tukiliiveihin. Vaikkakaan ei ollut kaaritukia, niin töissä ensimmäisinä päivinä liivit alkoivat painamaan rinnan alla olevia arpia ja muutenkin liivit tuntuivat ahdistavilta.
Kotiin päästyä piti hetki olla ilman liivejä, nyt pystyy jo pitämään liivejä ongelmitta.

Jälkitarkastus oli myös kuusi viikkoa leikkauksesta. Minä sekä plastiikkakirurgi itse olemme tyytyväisiä hänen kädenjälkeensä. Haavat ovat hyvin parantuneet, eipä niissä mitään erityistä kokoaikana ole ollutkaan. Ainoa pikku "murhe" on oikeassa kyljessä oleva arvenpää. Se on hieman koholla. Jos se ei kesän aikana tasoitu, se poistetaan paikallispuudutuksella.
Rinnat plastiikkakirurgin mielestä ovat vielä hieman laatikkomaiset, mikä kuuluu vielä asiaan. Omasta mielestäni rinnat on jo nyt täydelliset, toki arvet vielä ovat punaiset edelleen, muuta sekin kuuluu asiaan vielä. Molemmissa nänneissä on jo hieman tuntoa, mikä on positiivinen asia. Kaikillehan ei välttämättä palaa tunto nänneihin ollenkaan tai tunto jää heikommaksi kuin ennen leikkausta.